tiistai 17. marraskuuta 2015

Ensimmäinen inseminaatio

Hei kaikki! Pitkästä aikaa kuulumisia meidän yritystaipaleelta. Nyt on sitten kolmas hoitokierto menossa ja eilen tehtiin vihdoin ja viimein inseminaatio! Mikä suuri helpotus se olikaan kun Gonalin annos todettiin viime perjantaina sopivaksi, tosin kahden follikkelin vasteella, joista toinen oli eilen ultrassa jättäytynyt hommasta pois. Pregnylin pistin lauantaina ja tosiaan eilen aamupäivällä oli itse toimenpideaika. Inseminaatio sujui helposti ja oli kivuton, nopea. Torstaina olisi tarkoitus aloittaa 10vrk Lugesteron kapselit alakautta kun progesteroni -arvo oli ollut alhainen. 
Voi, että osaa olla toive korkeammalla kuin koskaan. Miten sitä malttaa odottaa siihen asti että saisi testata. Yritän ajatella maltillisesti, että todennäköisyys ei raskautumiseen prosentuaalisesti nyt kovin paljoa suurempi tällä hoidolla ole. Ettei sitä sitten niin korkealta tipahtaisi. Lääkäri sanoi, että jos tulos negatiivinen niin yritetään vielä toisen kerran inseminaatiota samoilla annoksilla. Vain kaksi kertaa, ihmettelen. Ilmeisesti sperman laatu vaikuttanee siihen, montako kertaa inssiä tehdään? Jäipä tämäkin tarkemmin kysymättä, mutta eiköhän tuon ehdi jos tosiaan sinne viimeiseen inssiyritykseen asti päädyttäisiin. Nyt sitä vain toivoo, että tämä olisi vihdoin se viimeinen yritys.

(kuva lainattu täältä: http://wakeupsurvivesleep.com/2015/02/02/the-possibility/)

9 kommenttia:

  1. Pidän peukkuja! Meillä ei kunnallisella edes kokeiltu inssiä. Suoraan IVF-hoitoihin vaan. Toivottavasti tärppää! <3
    -Ananas-

    VastaaPoista
  2. Täytyy jättää kommentti, kun tilanteenne kuulostaa niin samalta kuin omamme! Ollaan toivottu lasta 12/11 asti ja käyty keväällä 13 tsekkaamassa, että kummassakaan ei ole mitään "vikaa". Oltiin pitkään sitä mieltä, että ei mitään hoitoja mutta niin se mieli muuttui ja elokuussa oli eka käy nti Naistenklinikalla. Päästiin ns. heti asiaan kun tutkimukset oli jo tehty aiemmin. Nyt on tehty kaksi kertaa ovulaation induktio+inseminaatio ja kaikki on mennyt ihan oppikirjan mukaan mutta ilman raskautta... Meille myös sanottiin, että kolmatta ei kannattaisi tehdä, mutta kun itse haluttiin niin se nyt sit tehdään. Haluan käyttää kaikki mahdollisuudet ennen kuin pitäisi aloittaa ivf-hoidot.

    Oon miettinyt, että tuo välikierto on kyllä hyvä asia. Siinä ehtii toipua pettymyksestä ja kerätä itsensä ja toivon seuraavaa kertaa varten. Itse toivon, että kolmas kerta onnistuisi ja että se ehdittäisiin tehdä vielä ennen joulua.

    Tsemppiä sinne, lohduttavaa lukea muista samassa tilanteessa olevista, vaikka en tätä tilannetta muille toivoisikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Aina samankaltaisesti on asiat edenneet kyllä meillä :) Täytyy varmaan itsekin toivoa kolmatta inseminaatiota, ellei tärppää. Jotenkin on alkanut tuntua pelottavaltakin ajatus siirtymisestä ivf hoitoon. On pelko siitä, että jos ei sekään auta. Varmaan tehdään nämä inssit ja sitten pieni paussi. En vielä tiedä miten sitten edetään. About viikon kuluttua tiedetään onko meillä tarvetta sille toiselle inseminaatiolle vai ei. Toivotaan parasta. Oikein paljon tsemppiä, jaksamista ja plussatuulia teille! Kyllä me vielä onnistutaan! :)

      Poista
    2. Mä taas pidän inssejä lähinnä naisparien ja itsellisten naisten hoitomuotona. Todennäköisyys raskautumiselle on ihan sama kuin yhdynnöissä (pari prosenttia korkeampi, jos käytetään luovutettuja siittiöitä, kuten edellä mainittujen kohdalla tehdään). Heteroparien kohdalla kannattaisi useimmiten mennä suoraan IVF:een, niin säästyisi hermot, aikaa ja (vero)rahoja yms. Tilastojen mukaan alle 35-vuotiaat saavat lapsen 1. IVF-hoidolla 50 %:n todennäköisyydellä, kun yhden inssin todennäköisyys on se 10-15 %. Eli aika iso ero ja useimmiten saadaan ne pikkusisaretkin pakkaseen. IVF ei ole niin pelottavaa kuin miltä ehkä kuulostaa, mutta toivotaan tietysti, että tärppäisi jo inssillä! *peukku*

      Poista
    3. No meillä esim. miehen spermanlaatu kyllä nousi huimasti neljän pesun jälkeen, tuntuu oudolta jos inseminaatio ei olisi ollut järkevä hoito aloittaa. Paitsi jos biologinen kello oikeesti tikittää ja on kiire. Me nyt ollaan vielä kohtuu nuoria, tai aikaa ainakin vielä on. Tuttava juuri käynyt ekassa ivf:ssä ja on ainakin hänen kohdallaan ollut tosi rankka fyysisesti. Siksi voin vaan niin huokasta helpotuksesta jos ei ikinä tarvii siihen asti mennä. On kai tuolla inssillä jokunen heteroparikin lapsensa saanut, kun eivät meitäkään ivf:ään heti tunkeneet:D mutta ei auta kuin toivoo parasta, kiitos! :)

      Poista
  3. Hei. Mun oli kanssa pakko kirjoittaa. Meillä oli tässä kierrossa eka inseminaatio 16.11 naistenklinikalla. 8 päivää pistin gonal f ja irrotin ovitrellellä. Oikealle kasvoi hyvänkokoinen folli joka oli irtoamaisillaan inssi päivänä. Nyt kokoajan väkisinki tarkkailee tuntemuksia. Menkka kipuja on ja tissit kipeet. Nooh saa nähdä. Mulla on endometrioosi joka leikattii vuos sitte. Meil pitäs olla täs hyvät mahollisuudet... Tsemppiä sulle piinailuun!

    Nele

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoo, samana päivänä meille ollut siis inseminaatio. Oletpa saattanut olla siinä odotushuone 3:ssa samaan aikaan? Mulla oli aika 11:15. Täälläkin ollut jonkin verran nippailuja, viiltelyjä alavatsalla siitä asti. Liekkö Pregnylin sivuoireita, tissitkin lievästi kipeet, paleltaa vaikka sisällä 24 astetta. Ei auta kuin odotella! Tsemppiä myös teille, toivotaan että meillä nyt onnistaisi! Jos käyt vielä täällä niin kerro miten kävi! :)

      Poista
    2. Heippa. Vähän myöhään tulee vastaus. Joo samassa huoneessa olin minäkin :) meillä alkoo sunnuntaina toinen ja viimeinen inssi yritys. Mites teillä?/olis kiva vaihtaa ajatuksia onko sulla jotain sähköpostia johon voisin viestittää? :)

      -nele

      Poista