Kiertokuulumisia

Heittäydyin täysin tälle kierrolle ilman ovulaatiotestauksia, kiertopäivää olen tarkistanut pariin kertaan kalenterista, muutoin hyvin neutraalisti on mennyt. Ehkä tällä tavoin kannattaisi jatkossakin toimia, ettei mene liian yrittämisen puolelle. Meillä alkaa pian parin viikon kesäloma mökkireissuineen ja enpä siellä huussin puolella näkisikään itseäni tekemässä ovulaatiotestejä.

Oireista sen verran, että vaikka en niitä odottele tai seuraamalla seuraakaan, niin tämän hetkistä ei voi sivuuttaa. Sen verran tuskaisen kipeäksi nännit ovat äityneet parin päivän sisään! Tänään siis kp 18. Aiemmin tätä samaista arkuutta on esiintynyt, eli eipä voi takuita antaa, mutta että tällä tavoin tummuvat ja kipeytyvät

... voi voi, tätä naisen mieltä. Taas hetken sitä niin toivoo.

Kuudes kerta toden sanoo?

Pienet alavatsan kipristelyt muutama päivä sitten antoivat vihiä, että taitaa olla menkat aluillaan. Ja niinhän ne sitten näpsäkästi sieltä alkoivat kp 26. Noh, olipahan normaalin pituinen kierto eikä tarvitse alkaa ihmetellä enempää, että miksi kiertoni heittelisi. Enkä jaksanut masistella hutia yhtään, jotenkin tiesin, ettei ole tärpännyt kuitenkaan. Mieheni ilme oli pettynyt, kun tokaisin perjantaina töistä tullessa menkkojen alkaneen. "No sen nyt oikeestaan arvasikin...", se lisäsi tarkoittaen petitouhujen vähälle jäämistä ovulaation aikoihin. Tottahan tuo. Ei kai se lapsi pyhästä hengestä sikiä, mutta luulisi nyt edes sen yhden kerran olevan onnekas! Olen aina uskonut kohtaloon ja siihen, että asiat järjestyvät niinkuin niiden on tarkoitettu menevän; mikähän tässä meidän kohdalla oikein nyt mättää? Toivon mukaan vain aikataulullisia ongelmia, ja tämä on niitä "hyvää kannattaa odottaa" -tilanteita.

Nyt harkitsen, että seuraavan yrityksen voisi kokeilla ilman ovulaatiotestejä, mutta saas nähdä, miten sitä malttaisi. Vähintään sitä kuitenkin tirkistelisi oletettua ovulaatio ajankohtaa kalenterista enkä osaisi antaa vain olla. No, uutta yritystä odotellessa sitten. Yk 6 siis seuraavana luvassa. 

Vapaapäivää viettelen nyt kotosalla, mies lähti käymään tuttavansa luona ja tässä tuijottelen kun sade ropisee ikkunaan. Tuttavamme naisystävä on raskaana, pian aivan viimeisillään ja siellä sitä varmaan ison mahan kanssa kahvitellaan. En jaksanut itse lähteä mukaan, viime yö meni valvoessa menkkakipujen kanssa eikä särkylääkkeetkään tahtoneet auttaa. Voi tätä ihanuutta. Jos vaikka siivoaisi parvekkeen piristykseksi.

Ps. Päivän aatos: Ehkäisyyn on ilmeisesti ollut aivan turha käyttää aiemmin rahaa, ei näytä olevan herkillä tämän naisen kohdalla raskautuminen!