keskiviikko 21. elokuuta 2013

Kymmenen

Niinpä niin taas. Yk 10 pyörähti käyntiin! Juuri seuraavana päivänä tuosta piinailu -postauksestani. Ja ihan ajallaanhan nuo menkat tulivat. Kun vaan aina malttaisi mielensä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Kp 2 siis tänään. 

Että höh... nuo pienet pahan olon aallot menkkojen lähestyessä saivat jo niin varmaksi. Haha, ehkä olinkin vain syönyt jotain sopimatonta?

Mutta eipä kai jaksa masennella. Ensi kierrosta sitten (taas) tärppää, eikös niin?


maanantai 19. elokuuta 2013

Piinaavaa

Se tunne kun tietää, että menkkojen pitäisi alkaa. Tänään tai huomenna. Tai, että jos ne alkaakin ylihuomenna eivät ne silloinkaan olisi periaatteessa kuin päivän myöhässä. Oi, että tämä vaihe on inhottavan jännittävä! Alkaako vai eikö ala? Alkaisi nyt että pääsisin jo eteenpäin siitäkin pettymyksestä?

Tänään kp 27/28 ja eilen hieman vaalean punertavaa vuotoa. Kaupassa kävelin tietysti tänään tottuneesti sidehyllylle; "näille tulee pian käyttöä..". Oikeastaan yleensä sen 2-3h sisällä alkaa kunnon vuoto, mutta nyt on kulunut pian vuorokausi eikä mitään tapahdu. MIKÄ PIINA, pyörin täällä kuin kissa pistoksissa!

Ei auta muu kuin odotella.

maanantai 5. elokuuta 2013

Yk 9

Uusi yritys alkoi taas pari viikkoa sitten. Ovulaatiotestejä en tässä kierrossa aloittanut vaikka harkitsinkin. Olen tyytynyt vain vilkaisemaan välillä, missä vaiheessa kiertoa mennään ja yritetään taas ajoittaa touhuilut hyvin. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä, suositus yhdynnöille "joka toinen päivä" on toteutunut tässä kierrossa eli todennäköisyys on ehkä suurempi kuin aikaisemmin; ehkä?

Tänään on kp 13. Eilinen ja näköjään tämäkin päivä ovat olleet synkeitä. Ei oikein tunnu saavan kiinni mistään ja tuntuu, että kaikki kaatuu päälle. Eikä mikään onnistu. Tuntuu, että olen hetkellisesti niin ulkopuolella elämästä enkä onnistu missään. Kaikesta häviää hohto ja ehkä jossain määrin tiedostamaton stressi ottaa vallan. Tunteet tulee pintaan ja väsymys iskee. Tämä on taas niitä päiviä.


Perheessä on ongelmaa, äidin tukena täytyisi jaksaa olla ja ainoat vapaapäiväni kuluvatkin hänen luonaan käydessä. Illalla en monesti saa unta ja mietin hänen asioitaan. Paras ystäväni on myös lapsellisuuttaan suuttunut minulle, enkä edes jaksa kirjoittaa miksi. Pienin asia, mutta sitäkin raivostuttavampi on, että myös viimeisen 2 viikkoa yrittänyt aloittaa suursiivousta, mutta en saa itseäni aktivoitua liikkeelle muuta kuin töihin. Nyt tämän kirjoitettuani aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä siivouskaapille... huokaus.

Suuria muutoksia olisi tuloillaan (edes jotakin ihanaa ja positiivista!). Olemme todennäköisesti syksyn aikana, viimeistään ensi kevään korvilla, muuttamassa isompaan asuntoon; rivitaloon, jossa oma pihakin! Olen innoissani asiasta, sillä en ollenkaan pidä nykyisestä asunnostamme. Enää. Lasta ajatellen se onkin alkanut näyttää ihan liian pieneltä. Pieniä viimeistelyjä täytyisi nykyisessä asunnossa vielä tehdä ja vaatehuonekin rempata siihen kuntoon, että se näyttäisi järkevältä. Niin paljon olisi tehtävää. Onneksi on tuollainen ihana remppamies omasta takaa <3

Tärppitoivein, 
Sofia.

Ps. Kamala kun olen kirjoitellut vähän viime aikoina. Täytyisi varmaan aktivoitua :)

lauantai 3. elokuuta 2013

Vaatetta pienelle

Viimeisin neuletyöni on neuletakki vauvalle. Se on vielä tosin ilman huppua ja napitkin ovat irrallaan vailla napinläpilenkkejä.

Sen verran tuossa on ollut jo tähän asti vaivaa, että räpsäisin tällaisen välietappikuvan. Varmaan kohta 3kk olen tuota värkännyt, välillä enemmän ja vähemmän. En siis tosiaankaan ole mikään nopea neuloja. Enkä nyt tuota jälkeäkään kaikessa kohtaa ylistäisi, varsinkaan viimeistelyssä; nuo taskut kun menivät ommellessa niin kurttuisen näköisiksi. Mutta eihän se vauva kurttuisista taskuista valita?

Tämän saa joskus pieni ylleen <3
Huppua siis seuraavaksi neulomaan, katsotaan mitä siitä tulee kun ohjeet tuntuvat olevan välillä niin hankala ymmärtää. Neuletakin ohje on siis "Suloiset silmukat" -kirjasta, josta olen aiemmassa postauksessa kirjoittanut. Takki neulotaan hiukan erikoisella tavalla; ensin etukappaleet ja hihojen etuosa helmasta alkaen. Sitten nämä kaksi osaa yhdistetään ja neulotaan loppuun harteilta takahelmaan. Huppu sitten erikseen.

Käytin Novitan 7 veljestä -lankaa nro.276, väri 060.