Uutta intoa ja mielenrauhaakin

Tänään on kp 10 ja ovulaatiotestailut on aloitettu taas. Greippejä on kauniissa rivissä jääkaapissa ja yhden sellaisen mehut tulee juotua joka päivä. Edellisen kierron pettymys on jälleen selätetty ja uutta intoa puhkuen kohti ovista! Tämä yrityskerta kyllä tuntuu olevan paljon rauhallisempi :)

Viime kuukautiset olivat harvinaisen runsaat, mutta kunnon vuotoa oli vain kaksi päivää! Se herätti epäilyksiä ja halusin tietysti varmistua, etten vaan ole sittenkin raskaana menkoista huolimatta. Vielä kun omituista nipistelyä alavatsassa on menkkojen jälkeen parina päivänä ollut. Teinpä siis tänään raskaustestin, joka oli negatiivinen. En tosin aamuvirtsasta, mutta eiköhän se olisi ollut positiivinen jos olisin raskaana. Kaikki tämä  epäily ja miettiminen siis sen vuoksi, ettei minulla oikeastaan olisi varaa odotella muutamia valemenkkoja ja sitten todeta olevanikin ties kuinka monennella viikolla. Viikolla kuusi kun pitäisi viimeistään aloittaa foolihapot maksimiannoksella ettei raskaus häiriinny lääkityksen vuoksi. 

Tilasin raskauskeiju -sivustolta testejä edullisesti ja ne siis tulivat tänään postissa. 11 liuskatestiä maksoi postikuluineen 9,50e eli onpahan säästetty pieni omaisuus kun ei tarvitse apteekin testejä hakea. Kaikenlisäksi nuo tilaamani liuskatestit ovat herkyydeltään 10 mIU/ml, kun taas apteekin oma ja clearblue taitaa olla 25 miU/ml (eli ne tarvitsevat paljon enemmän raskaushormonia, että plussa näkyy). Yksi Clearblue digitaalinen testi tosin minulla on myöskin jäljellä. Nyt kelpaa menkkojen myöhästellä!

Arki on juuri nyt hirveän kiireistä, töissä on paljon tekemistä ja siihen vielä vapaa-ajan projekteja, jotka vievät mukanaan. Ajatukset ovat nyt aivan jossain muualla kuin raskautumisessa, mikä on tietysti ihan hyväkin juttu. 

Jospa yritän jatkaa tällä mentaliteetilla :)

Womanlog

Jos ei jollakin ole vielä käytössä Womanlog -kalenteria, niin suosituksia satelee ainakin täältä! Womanlog on siis kuukautis -ja hedelmällisyyskalenteri, jonka saa ladattua älypuhelimiin. Ainakin android -sovelluksena sekä iPhone -puhelimiin iTunesista.

Itse opiskeluaikana ympyröin ja raapustin merkintöjä ihan paperikalenteriin, mutta älypuhelimen myötä tällainen hienous on tullut käyttöön. Enkä oikeastaan muuta osaisikaan enää käyttää.

Womanlog on siis sovellus, josta näkee kuukautisten alkamispäivän (jos epäsäännöllinen kierto, niin tämä hienous on tietysti melkeinpä merkityksetön, mutta saapahan hyvän arvauksen). Siitä näkee myös hedelmälliset päivät ja arvioidun ovulaatiopäivän. Lisäksi jokaiselle päivälle voi merkitä painon ja lämmön (näiden kehityksen näkee myös oikein diagrammina). Myös mielialan ja monta kehon kummalista oiretta ja kolotusta voi merkitä ylös.

Petitouhut ilmestyvät kuukausinäkymään kivoina pikku sydäminä Samoin lämpö näkyy jokaisen päivän pienessä ikkunassa ja vielä selkeämmin lämpöjen mahdollista nousua voi seurata diagrammista.

(Menee ehkä mainostukseksi, google voisi maksaa mulle jotain provikkaa tästä?:D)

Nämä toiminnot siis tuosta ilmaisesta versiosta, jonka saa ladattua täältä . 1,99e maksavassa Pro -versiossa taitaa olla vielä enemmän kaikkea, mutta tuo perusversio on mielestäni ihan riittävä.

Ps. Ja mikä ihaninta, sitten kun on raskaaksi tullut niin seuraava askel on Womanlog -pregnancy -sovellus, jonka käyttöönottoa toivon tietysti mahdollisimman pian! :D Sen ilmaisversiota voi kurkkia täältä. Minulla sekin on jo puhelimessa, mutta en ole mennyt vielä aloitusikkunaa pitemmälle.

(Ohessa olevat kuvat on lainattu mainitsemaltani Google Play -sivustolta)

Yk 3

Eilen aamulla tein testin ja negatiivista edelleen näytti. Joku olisi voinut nauraa siristelylleni keittön ikkunan edustalla, kun yritin luonnonvalossa tiirailla, näkyykö viivaa vai ei.

Sitten, juuri ennen töihin lähtöä, alkoikin kunnon menkat! VOIHAN PER...EI EI EI EI!!, mieleni huusi. Menkat siis 4 päivää myöhässä ja tavanomaista runsaampina. Suoraansanottuna vuodan kuin seula.

Pettymys on kyllä kova, koska sitä antoi jo vähän aikaista lupaa itselleen olla innoissaan. Koskaan ei ole kierto venynyt 30 päivään, mutta näköjään kerta ensimmäinenkin. Luontoäidillä on ilmeisesti kiero huumorintaju. 

Olin koko viime viikon hyvin väsynyt, nyt menkkojen alettua vielä surullinen ja kiukkuinenkin. Eilen teki mieli itkeäkin kun meni intoilemaan liian aikaisin. Piti vaan pidätellä ja nyt se pahin itketys onkin mennyt jo ohi (perhana, se olisi voinut tehdä terääkin). Oli vain niin vahva tunne kierron lopussa, että nyt on tärpännyt! Aloin jo kuvittelemaan kaikki mahdolliset raskauden vaiheet ja tulevat sukulaisen häät, joissa en voisi juoda skumppaa ja kaikki arvaisivat.

Ehkäpä tästä opin jotakin, ei parane nuolaista ennen kuin tipahtaa. 

Raskaustestin tekeminen on varmaan tulevaisuudessa  parempi suosiolla jättää sinne "menkat viikon myöhässä ja minua oksettaa joka aamu" -vaiheeseen. 

Negatiivinen

Heti aamusta tehty testi näyttää niin negatiivista kuin vaan voi olla. Ei edes viivanpaikkaakaan. Myös menkkojen alkukin on toistaiseksi tulokseltaan negatiivinen. Täytynee siis vain odottaa vielä ja tehdä uutta testiä parin päivän kuluttua? Nyt siis kp 29/26, en edes muista milloin kierto olisi mennyt yli 28 päivän. Nyt ne tietty sitten tänään alkavat, siihenkin pitäisi osata valmistautua mutta koita tässä nyt kun on jo aivan satavarma, että  raskaana ollaan!

Näin viime yönä unta, jossa tein digitaalisen raskaustestin. Siinä juoksi numerot 5...4....3...2...1...0 ja tulos alkoi piirtyä näytölle. Ensin vaakaviiva hitaasti ja sitten alkoi muodostua pystyviivakin. Plussa! Oh, sitä onnea!  Miehen kanssa halattiin ja hihkuttiin.

Sitten heräsin ja tein tuon masentavan testin. Höh. Pitäisköhän mennä takaisin nukkumaan, siellä oli paljon hauskempaa? :D

Jännittävän aika on pitkä

Ensimmäinen vauvanvaateostos
oli viime viikolla
pakko tehdä

Tänään on kp 27/26 eikä menkkoja vielä ainakaan näy!

Niin no joo, suurimmaksi osaksi kiertoni on aina ollut sen 28 pvää, mutta tuo 26 on se viiden viimeisimmän keskiarvo ja tuijotan nyt siis sitä. Toissapäivästä alavatsan vihlailut ovat nyt laantuneet, arvelisin äkkiseltään menkkojen kohta siis alkavan, mutta toistaiseksi ainoana tuloksena on toissailtainen hyvin, hyvin niukka ruskea vuoto, joka loppui heti alkuunsa (!!). Töissä wc-käynnit ovat nyt yhtä jännitystä, alkavatko vai eikö. Eilen tuli iltapäivästä sellainen pahan olon aalto, joka vain käväisi ja hävisi hetken kuluttua kokonaan. Jäiköhän taas syöminen heikommalle vai onko tämä nyt sitä? Argh, mitä jännitystä.

Viikonloppuun jos tällä menolla pääsisi niin voisi jo testailla!  Yksi ainokainen raskaustesti odottelee kylkyhuoneen kaapissa. Toivotaan parasta!

Kehon kuulostelua

Tänään on kp 23/26, DPO 9.
 
Eilen oli koko päivän nipistelyä ja viiltäviä vihlaisuja alavatsassa. Istuessa "tärähti" vatsassa kipeästi. Jokohan ne menkat alkaisi siellä jo valmistautua tuloonsa vai voisiko tämä olla jotakin muuta? Ensin tietysti ajattelin, ettei sitä tuttua menkkoja edeltävää vihlaisua ole näin aikaisin tullut! Eikä kyllä näin voimakkaina ja jatkuvina! Sitten älysin laskea, että eihän menkkoihin taida olla kuin se 3 päivää (jos kierto tosiaankin olisi taas 26pvää). Että niin.

Sitä alkaa varmaankin havainnoida kroppansa jokaista pientäkin nippaisua, ja löytää lisää ja lisää niitä oireita, joita on kuullut yleisimmin tulleen raskautuessa. Mutta en voi väittää, ettenkö myös ajattelisi näkeväni sen hedelmöittyneen pienen munasolun nyt kiinnittyvän ja kipuilua aiheuttavan. Mielessäni niitä menkkoja ei taas näy eikä kuulu, mutta katsotaan ensi viikon puolella, miten käy. Olen kyllä osannut olla intoilematta tässä kierrossa liikaa, ehkä töidenkin vuoksi en ole ehtinyt höpsöttämään, mutta nyt alkaa taas into pinkeillä esiin.

Toive on taas niin suuri.

Äidin malli

Muista joskus teininä kirjoittaneeni päiväkirjaan "tulevaisuuden minälleni" muistutusta siitä, millainen äiti minun täytyisi muistaa olla, ja mitä virheitä välttää, sitten kun saan lapsia.

Olen yrittänyt etsiä tuota kirjoitusta päiväkirjoistani, mutta jonnekin se on hukkunut. Muistan kirjoituksen sisältäneen ainakin ehdottoman alkoholin nauttimisen kiellon lapsen edessä. Sitä kun sai katsella omassa lapsuudessa, ei nyt ihan rappioalkoholisti -tasolla, mutta ne hetket ja parin viikon putket silloin tällöin traumatisoivat kyllä. Sellaista pelkoa ja ahdistusta, mitä muistan itse n.4-10 -vuotiaana kokeneeni, en halua omalle lapselleni koskaan. Väkivaltaa ja yksi lasten turvakotikeikkakin. Äidin huolestunutta herättelyä kun tämä on sammunut. Öisiä tunteja hereillä.
Ja se outo tunne, kun muistan illalla hakeutuneeni äidin kainaloon sohvalla. Muistan äidin villapaidan karheuden poskella ja sen, miten vieraalta siinä tuntui olla. Jotenkin kuulosteli, että saakohan tässä olla?

Oma äitini teki virheitä, jotka selkeästi toistuivat hänen vanhempiensa teoista, alkoholismia täynnä nekin.

Samanlaista ei oma lapseni tule kokemaan.

Katsoin Iholla -sarjaa tänään, jossa Claudia keskustelee juhlissa ystäviensä kanssa kiihkeästi äitiydestä. Siinä yksi naisista kuuluttaa kovaan ääneen: "mut siis sellanen äitihän sä olet lapsilles, millanen oma äitis on ollu sulle!". Tai jotain sinne päin. Jäin pohtimaan tuota lausetta pelon sekaisin tuntein. Melkein tuli itku.

Ehkä eniten se lapsuuden läheisyyden kaipuu ja muistot jonkinlaisesta pettymyksestä, saa ajattelemaan, että jospa se kaikki on tallentunut syvälle sisimpään. Enkä pystyisi millään olemaan toistamatta samoja virheitä. Enkä osaisi olla omille lapsilleni hellä ja rakastava koska äitini ei minulle ollut!? 

Olen niin monesti ajatellut omaa lapsuutta ja mielikuvissa sitten halannut omaa lastani kun tämä tulee koulusta, katsonut uutta hienoa piirustusta kehuen ja antanut suukkoja. Pukenut lämpimästi päälle ja halannut. Vienyt korkeasaareen kesäisin. Ollut rakastava äiti ja antanut mallin hyvistä arvoista.

Määritteleekö oma lapsuus aina tulevan äitiyden?

Kp 19

Ovulaatiotestien viiva hälveni sitten toissapäivänä. Tai no, eilen tuli hieman haalea viiva vielä. Enkä taida enempää testaillakaan etten kehitä jotain vainoharhaa irtoamattomista munasoluista jos Lh näkyisi  loppukierron jatkuvana koholla. Tämäkin vauvaa yrittävän mielialaa huipentava tieto löytyi yllättäen netistä. Yleisesti kun tiedetään, ettei lääkärikirjoja voi lukea ilman tunnetta, että itsellä on kaikki vaivat, niin netin keskustelupalstat voisi kyllä lukea samaan kategoriaan!!
Yhteensä positiivista tulosta tuli kokonaista 4 päivää, kp 13 - 16. Ei voi ainakaan harmitella, etteikö olisi käytetty tilaisuutta hyväksi. Edes perjantain riennot ja menot eivät haitanneet  Nyt voi siis rauhassa odotella "työn" tuloksia.

Niin ja greippimehua olen juonut yhden hedelmän verran joka päivä. Tänäänkin jopa. Eipä sillä enää taida olla merkitystä, mutta kun se on niin HYVÄÄ! ;D
Ainakin tulee saatua terveellisiä antioksidantteja ja C-vitamiinia, jos ei muuta!