Tunne siitä, että olen raskaana jatkui vielä muutaman päivän menkkojen jälkeenkin. Tein jopa yhden testinkin ja negatiivistahan se näytti. Kai se on sitten uskottava, perhana.
Helmikuu on alkanut rauhallisin mielin (viime kierron pettymys on selätetty!) ja ovulaationkin pitäisi kai olla ovella. Muuton jäljiltä etsiskelin ovistestejä kissojen ja koirien kanssa. Kun ne löysin, ei kuitenkaan tullut testattua eilen, eikä varmaan tänäänkään. Tämäkin kierto mennään siis ihan ummikkona, arvioiden että kp 10 - 14 välille se ovis napsahtaisi. Lekuri suositteli sitkeästi testailemaan, mutta en tiedä, miksi en vaan ole jaksanut. Uuteen nousuun siis ilman testejä.
Olen viime päivinä selaillut vauvablogeja, mikä on kyllä itsensä kiduttamismuodoista varmaan se pahin. Miten ihanasti jotkut tarinoivat valmisteluistaan vauvaa varten ja sitten lopulta ne kuvat vastasyntyneestä! Onnesta suurinta.
Jospa tänä vuonna olisi meidän vuoro.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti