Minustako juoksija?

Liikunta ei ole jostain syystä koskaan ollut mun juttu. Kuitenkin olen aina ihaillut urheilullisia ihmisiä. Salilla säännöllisesti käyviä ihmisiä. Helakan punaposkisia ja suorituksensa jälkeen hengästyneitä hiihtäjiä televisiossa talvikisoissaan. Reippaita juoksijoita, jotka lähtevät aamuisin klo 06 lenkille ihan vaan koska päivästä ei muuten tulisi yhtään mitään ilman sitä. Voi kun löytäisi itsestäänkin sellaisen vimman, että olisi pakko liikkua!

Mies on saanut meidän yhdessäoloaikana muutamia ylimääräisiä kiloja ja onkin tällä hetkellä ylipainoinen. Ostin sille aktiivisuusrannekkeen joululahjaksi kun oli siitä paljon puhunut. Sen innostamana se kävi viimein ostamassa talvelle urheiluvaatetta ja on nyt käynyt lenkillä melkein päivittäin, joskus jopa x2 pvä. Ja heti aamusta. Arvostan!

Pari viikkoa sitten käytiin yhdessä Budget Sportissa, josta alelaareista minäkin löysin kunnon lenkkeilyvarusteet talvijuoksuun tarkoitettuja sukkia ja hanskoja myöten. Innostuin oikein huolella ja nyt olen minäkin käynyt 5-6 km kävelylenkillä lähes päivittäin. Olen varovaisesti aloitellut intervalliharjoittelua sykemittarin kanssa, sellaisia 1-2 minuutin hölkkäosuuksia alkuun. Syke tahtoo nousta liiaksikin jos yli 2 minuutin hölkkää. Eli kuntoni taitaa vielä olla tasoa "rapa". Eiköhän se tästä parane vähitellen. Tavoitteena olisi päästä tuohon kunnon juoksuunkin jossakin vaiheessa ja juosta kokonaiset 1 km! Ehkä minustakin voi kuoriutua lenkkeilijä, nyt on menossa se sopeutusvaihe, jossa yritän tehdä lenkkeilystä tapaa. Sitä täytyy vaan kiskoa itsensä liikkeelle. Ja voi sitä fiilistä loppuvenyttelyn ja suihkun jälkeen; olen touhua täynnä, virkeä ja hyvällä tuulella! Ihan mahtava olo kyllä. Eikä tuo kunnon parantaminen ainakaan hallaa tee raskautumisyritykseenkään. Toivottavasti tämä into pysyisi :)

Laitoin juuri mp3-soittimen lataukseen pitkästä aikaa. Taidan kohta kiskaista lenkkivaatteet ylle ja napit korviin ja lähteä lenkille! 

Onko teillä herännyt liikkumisintoa joulun jälkeen?