Piinallista

On se tämä odottelu kyllä viheliäistä. Vaikka kuinka yrittää keskittyä muuhun, ja sitten katsoo mukamas pitkästä aikaa kalenteria, niin tuntuu ettei päivät kulu mihinkään. Tälläkin viikolla tuntuu olevan tuplasti päiviä. Ensi viikolla olisi menkkojen määrä alkaa jos on alkaakseen. Alavatsaa viilteli eilen illalla inhottavasti, pari viime päivää olen hytissyt viluisena sohvalla. Mies katseli sisälämpöä ja ihmetteli, miten palelen vaikka sisällä oli 24 astetta. Pregnylin sivuvaikutuksia varmaankin. 

Ajatukset kulkevat kahta rataa, välillä huomaan haaveilevani siitä, miten ensi viikolla mahdollisesti saan plussatestin ensi kertaa käteeni. Minä päivänä sen tekisin. Miten sitten reagoisinkaan, miltä se voisikaan tuntua. Sitten palaan maan pinnalle ja kaivan sisältäni sen pessimistin. Se vain toivoo, että jos ne pirun menkat on alkaakseen niin alkakoon sitten ennen viikonlopun mökkireissua, että pääsen edes paljuun polskimaan.