Blogin kirjoittaminen on jäänyt pitkäksi aikaa. Olen myös pohtinut lopettamista koska oikeastaan ei ole asiaakaan. Elämässä kaikki kulkee samoilla raiteilla kuin ennenkin. Miehen kanssa rakennetaan (sisustetaan ja rempataan) kotia, välissä töitä, töitä, töitä. Kaikkea hyvin arkista ja tavallista elämää.
Eilen puuhastelin pihalla laittaen terassia syys-/talvikuntoon. Mies nikkaroi nurmikolla talven polttopuille telinettä, ja minä sekoittelin maalia sitä varten. Syysauringossa katselin miestä ja meidän kotia, kaunista pihaa. Sillä hetkellä ajattelin vain, että olenpa minä onnellinen vaikka sitä yhtä toivettamme ei olekaan vieläkään täytetty. Tuli ihan tippa linssiin. Olen nimittäin saanut seurata lähipiirin/tuttujen ilmoittelevan raskausuutisiaan; jopa puolen vuoden sisään sellaisella tahdilla, että oikeasti mietin, voiko tämä olla tottakaan. Vauvauutisia pukkaa joka puolelta, mutta ei vaan meillä. Jopa sellaiset tuttavat, joiden ei ikikuuna päivänä olisi ajatellut hankkivan lapsia. Se on tuntunut vaikelta kohdata, pakolliset onnittelut tietenkin on välitetty perille.
Kuitenkin ajattelen, että kaikella on aikansa ja paikkansa ja kyllä se tärppi meidänkin kohdalle vielä joku kaunis päivä osuu. Niin on pakko olla tarkoitettu, eikö niin?
En ehkä kuitenkaan lopeta blogiani. Eihän sitä tiedä...ehkä jo ensi kuussa alkaa kauhea kirjoitustulva kun huomaan olevani raskaana? Tai saan viimein varattua ajan tutkimuksiin, vaikka sinne väestöliittoon ensikäynnille? (jota jollain tavalla pelkään, "kärsitäänkö me oikeesti lapsettomuudesta, miten jaksan kaiken tämän raskaan työn ohella jos ei onnistutakaan. Kyllähän me luomusti nyt lapsi aikaan saadaan, hei! Yritetään vielä..").
Niin, tutkimuksissa ei tosiaan olla vielä käyty. Lisäksi parina viime kuukautena ovisaikaan ollaan puuhailtu, ehkä kerran? Eihän siihen kai muuta tarvitakaan, mutta silti tää meidän yritys on ollut nyt ihan hunningolla. Täytynee tsempata.
Yritän kirjoitella tänne enemmän kuulumisia jatkossa. Ja voisin alkaa jakaa enemmän pieniä asioita arjestakin, askarteluistani ja kohtahan alkaa ompelu-/neulomisintoilukin kun talvi on ovella :)
-Sofia
(Kuva lainattu täältä: http://www.pinterest.com/pin/42784265179545216/)
Kiva kuulla sinusta :) Harmi tietysti ettei ole vielä tärpännyt. Minullakin tulee aina välillä tuollaisia ihania oivalluksen hetkiä, että tuntuukin aika onnelliselta, vaikka ei vielä lasta kuulukaan. Jokin tarkoitus on varmasti silläkin, että osa joutuu odottelemaan vauvaa pidempään kuin toiset...
VastaaPoista:) ..joo, juuri tuota olen yrittänyt miettiä.. että kai se perheenlisäys on sitten tarkoitettu tapahtuvaksi myöhemmin. Että tähtiin on kirjoitettu joku päivämäärä meillekin :)
Poista