Tai no, surettaahan se tietty vähän kun ehdin jo elätellä taas toiveita. En mitenkään liiaksi, mutta kuitenkin. Aamuisin oli parina päivänä todella ällöttävä olo ja tuntui, että herkistyin joitakin hajuja kohtaan. Varsinkin yhtenä iltana kun mies tuli sohvalle viereen syömään maitorahkaa, johon oli sekoittanut leseitä. Se haju hiipi nenääni ja tuntui erityisen luotaantyöntävältä. Hyvin kuviteltu ilmeisesti! Niin ja ne alavatsan nippailut ja kiristelyt joita oli viikon päivät...olipahan sitten tavallista ilmeisemmät menkkojen alkumainingit; yleensä ei tuollaista elämöintiä vatsassa minulla ole kuukautisten lähestyessä. Ja varsinkaan viikkoa ennen menkkoja. Teinkin yhden raskaustestin kp 25, puhdas nega tietty.
Tänään kaupassa hölmönä pysähdyin hyllyn luo, jossa oli vauvanhoitotarvikkeita. Tutteja, tuttipulloja, rintapumppukin ja vaikka-mitä-tilpehööriä. Katselin ja mietin, mitä valitsisin omalle lapselleni, "tuon punaisen, vai vihreän...jos se olisi tyttö niin...". Ja kuvittelin, että olisinkin raskaana ja todella ostaisin näitä tavaroita jonain päivänä! Samaan aikaan tunsin alavatsalleni hiipivän taas tuon tutun kivun. Oikea kropan muistutus siitä, että ihan turha katsella moisia tavaroita vielä, sinä et kuulu tänne vaan voit suosiolla kävellä sinne intiimi-hygienia -hyllylle siteitä vertailemaan. Kiitos, hei!
(Elikkäs niin. Harmissani olen, mutta uutta yritystä odotellessa taas :D).
Niin ja nyt kun laskeskelen...eipä tullut siis vauvaa vuodelle 2013.
Niin ja nyt kun laskeskelen...eipä tullut siis vauvaa vuodelle 2013.
Hih, mieli se osaa tehä tepposia! :) ittekki tässä kuvittelin jo olevani raskaana, ku olin joka päivä väsyny, jne, mut kova flunssahan se vaa pukkas päälle! Parin päivän päästä selviää seki, et huijasinko taas itteäni vai oliko oireet sittekki tällä kertaa oikeita :D Jotenki uskon niin, että sit ku oikeesti on raskaana, ei oo mitää oireita ja koko juttu tulee ihan pommina. Ehkä tässä pitäis alkaa tähtäämään siihen kesään 2014, ois tarpeeksi yritysaika ;)
VastaaPoistaT:Julia
Totisesti osaa juu. Saa mielenkin jo niin varmaksi, että "kyllä se nyt tärppäsi..". Mikä voi tietysti olla tottakin, jos käväisee kemiallinen raskaus? Mene ja tiedä. 2014 kesä kuulostaisi sekin kyllä hyvältä...
PoistaEi muuta kuin vahvaa plussaa sinne toivotellen! t. Sofia :)
Hei! Mainio blogi sinulla :) Täällä on myös vuodenvaihteessa aloitettu yrittäminen ja tunnistan niin itseni kaikista näistä sinun pohdinnoistasi ja haaveiluistasi... Nyt vain kovasti peukkuja, että tänä vuonna tärppää siellä ja täällä.
VastaaPoistaHei! Alanpa mielelläni minäkin seuraamaan sinun blogiasi, samankaltaista malttamattomuutta ilmeisesti sinullakin ilmassa kun lähipiirissä kaikki vaan lisääntyy ;) Toivotaan todella parasta, että meillä tärppää ...JA PIAN! :))
PoistaMusta tuntuu kans, että nää mun oireet on kaikki kuvitelmaa. Tänä ois pitäny alkaa menkkojen, mutta ei viel oo ainakaa alkanu, vielähän tätä vuorokautta on jäljellä, joten vielä ehtivät tulla tälle vuorokaudelle. Testikin kehtaa näyttää pelkkää negaa. Parempaa onnea tuleviin kuukausiin meille jokaiselle.
VastaaPoistaJännitystä ilmassa siis...toivotaan, ettei menkkoja kuulu! :) Täällä aletaan pian olla voiton puolella menkkojen kanssa, voisivat loppua jo ihan kokonaan... sittenhän se uusi yritys taas alkaa.
PoistaToivotaan, että teillä tärppäisi heti alkuvuoteen :)
VastaaPoistaItselläkin alkaa vauvakuume olla huipussaan ja toisen yrittäminen olisi tarkoitus aloittaa ensi kuussa, jaiks!
*Mun blogi http://aitinaomanlainen.blogspot.fi/
Toivotaan todella:) Ja tärppionnea huhtikuulle! ;)
PoistaKuumeilublogeja vertaistueksi metsästämässä ja satuinpa eksymään tänne. Meillä yritys alkanut 12/12. Tärppionnea teille.
VastaaPoistaIhana blogi :) minä kanssa kuumeilen, täytyy sanoa että mun kuumeilu on saanut jo "sairaita" piirteitä: olen ostellut jo usean vuoden ajan ihania pikkuvaatteita kaapit täyteen! :/ niitä ei voi vaan vastustaa, ja on niihin mennyt kyllä sievoinen summa rahaa. Jotenkin se vaan konkretisoi tämän asian, tai emmä tiiä. Ja ihan aikuinen olen, 27 vee.. En varmaan koskaan tuu raskaaksi :(
VastaaPoistaKuulunee oireisiin tuo pikkuvaatteiden näpräily. Itse olen alkanut tehdä niitä itse ja yhden potkupuvun olen jo ostanutkin. Sitä on ihana nuuskutella ja kuvitella sen sisään se oma pikkuinen (tervetuloa siis "sairaiden"-kerhoon!! :DD). Eiköhän meillekin se lapsi suoda joskus.
Poista