Jännitystä ilmassa

Tänään on kp 27/25-28, hoo!

 Edelliset kierrot on kyllä olleet 28 päivää, mutta noita 25 päivää kestäneitäkin on ollut pari ihan lähikuukausina niin ajattelenpa niidenkin mahdollisuuden. Osasipa alkaa jännittää, että onko ne tullakseen vai ei. Rintojen hento arkuus, mielialavaihtelut ja kova janon tunne viime päivinä ovat saaneet uskomaan, että ehkä voisin ollakin raskaana. Siitä huolimatta ainakin yritän ajatella, että kyllä ne menkat sieltä on tullakseen; etten niin pettyisi mukamas. 

Anyway, sunnuntaina on siis virallisesti menkat 1pvä:n myöhässä ja jos niin käy, teen testin silloin. 

Voi kamala kun toivon niin! Myöhästyyköhän menkat kiusallaankin kun toivon liikaa joka päivä? :)

Eilen kauppareissulla löydettiin miehen kanssa (tai siis minä löysin ja mies huokaili perässä) ihana lähetystori! Löysin sieltä lankoja sekä 0,05e nappeja tulevaan vauvan villatakkiin. Siellä oli myynnissä myös lastenvaunut 95e ja sitteri 10e! Mutta eipä noita vielä ostella vaikka hetken ajattelin, että miksei jo nyt kun halvalla saisi.

 Ehkä niinä yhdeksänä kuukautena on sitten aikaa katsella hankintoja, ja varmaan paljon ihanampaakin.

Ihana hetki siellä hyllyjen välissä silti oli, kun tajusin, että tässä me nyt sitten hypistellään sitteriä ja pohditaan yhdessä irtoisko siitä kanganpäällynen pestäväksi vai ei.
Puoliskoni oikeastaan oli se joka tutki vaunuja innokkaammin. Sanoipa vielä että "kyllä ne briot on sitten paremmat..." Excuse me, MITÄ? Sehän tietää jo lastenvaunujen merkkejä! Minä en taida tietää vielä ainuttakaan :D
 Tunnen olevani kyllä niin onnellinen jo nyt kun olen löytänyt miehen, jonka kanssa voi jakaa tällaisia hetkiä ja suunnitelmia. Vuoden sisään elämäni on muuttunut paljon,  juuri sellaiseksi kuin olen aina toivonut.

Joskun mietin, että jos nyt olen jo näin onnellinen, niin mitenköhän onnesta halkean kun suunnitelmat käyvät toteen?

Ja myös sitä, että onko tämä liian kiiltokuvaa kaikki ollakseen totta.